tiistai, joulukuu 11, 2007

 

paniikki

Mulla on tosi ahdistava olo. Stressi ja ahdistus on tässä kasvaneet nyt muutamien kuukausien aikana siihen pisteeseen, että todennäköisesti kohta tapahtuu jotain ikävää. Mä en tajua miten pystyisin sen enää välttämään.

Mulla on angiina ja huomenna pitäisi hehkeänä mennä kustantajan luoksen neuvotteluihin. Mulla on paniikki! Musta tuntuu ettei tosta kirjaprojektista tule yhtään mitään. Mä joudun suuriin vaikeuksiin, jos en pysty viemään sitä läpi ja mitä enemmän asia mua stressaa, sitä huonommaksi toimintakyky menee. Tuntuu ettei maailmassa ole ainuttakaan, joka mua tässä asiassa pystyisi tukemaan. Olen tän painajaisen kanssa yksin. Mun rakkaasta kirjaprojektista on tullu mulle painajainen. Kyse on teknisistä ongelmista ja jäljellä olevan työn määrästä. Mä näännyn niiden alle.

Tekis mieli paeta ulkomaille. Tuntuu nurkkaanajetulta.

Kaiken pitäisi olla nyt hyvin. Mun pitäisi levätä eläkkeellä ja tehdä rauhassa asioita, jotka tuntuu hyvältä. Sen sijaan on tämä paska.

Comments:
älä näänny ystävä hyvä. jokainen päivä yksi askel.
 
Olkoon kuinka rakas tahansase kirjaprojekti, niin sinä itse olet rakkaampi ja ehkä nyt ei ole sen projektin aika! Ole rohkea ja anna itsesi levätä, vaikka muut odottaisi mitä! Tsemppiä ja jaksuja!
 
Hei. Toisaalta kannattaisi ehkä antaa periksi, toisaalta taas tavalla tai toisella valmistaa se kirjaprojekti valmiiksi. Voi olla, että jos nyt jätät se kesken, se ei ikinä valmistu. Ja onhan se sentään ollut sinulle (ainakin näyttää siltä) rakas ja paljon valmisteltu juttu. Jospa teet niin kuin minä hirvittävän pelottavan urakan eli graduni kanssa: laadit aikataulun ja teet välitavoitteet sekä hankit jonkun oikolukijan ja muutaman kommentoijan mukaan. Ja sitten etenet suunnitelmien mukaan. Voisiko joku kustantajalta olla apuna suunnittelemassa? Kaikissa vastaavissa töissä (seminaarit, luennot jne) minulla ainakin on ollut kokoaikainen paniikki: ei tästä mitään tule, ei aika riitä, ei tiedot riitä jne. Mutta kun tekee kunnon suunnitelmat, niin näkee että oikeastaan tarvitaan vain sinnikkyyttä ja tasaista työntekoa. Eikä mitään viimeisen illan pinnistyksiä! Ainakaan tentteihin lukiessa se ei ole auttanut, olo on tullut vain hullummaksi. Jaksamista ja rohkeutta!
 
Moi Hanka, Tinte ja Katri! Kiitos kommenteista. Nyt on mennyt projektin kanssa taas paremmin kun olen saanut siihen apua ja kustantajan luona meni hyvin. Olen jättänyt taas huolet Luojan haltuun. Asiat menee, niinkuin ne menee eikä mulla ole mitään hätää, vaikka eipä tätä stressiä osaa täysin ingnoroidakaan...
 
missä piileskelet? *kaipaa* Mörrimöykky
 
Hei Ninni!

Miten sinulla nykyään menee? Toivottovasti kaikki on hyvin!

- Katri
 
ootko lataamossa ollu tms.? Ihan sua ikävä ollu.
 
Hei!

Olen aina silloin tällöin lueskellut blogiasi, nyt olen monta kertaa käynyt kurkkaamassa mitä sinulle kuuluu, mutta ei ole tullut mitään uutta viestiä..Toivottavasti olosi on parempi.

Laura
 
Haloo??????
 
Mitä kuuluu? Sinulle? Kirjalle?

3:n äiti (nykyään 4:n äiti... ) =)
 
Missä ooot???
 
Lähetä kommentti

<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?